HARARGETUB Telegram 1754
#Reposted

#Mul'ata koo jiraachuuf

"Onnee namaa keessa duwwaan mul'ati qofti guutuu danda'u jira."

Magaalaa tokko keessa sooressi maatii isaa irraa qabeenya dhaale tokko akka ture himama.  Namichi kun qarshii gahaa yeroo barbaadetti hamma barbaade baasuu danda'u qaba ture.  Mana bareedaa, konkolaataa bareedaa fi wantoota jireenya nama tokko barbaachisu guutuu qaba ture.  Jireenya mijataa kana keessa waggoota hedduu jiraate.  Haa ta’u malee jireenyi marsaa jireenyaa irra deddeebi’uu ta’eera.  Nyaata, dhugaatii, hiriyyoota isaa waliin taphata, gara manaatti deebi'ee, rafee, ganama deebi'ee ka'a.  Guyyaa itti aanutti akkasuma irra deebi'ee godha.  Hiriyyoota hedduu qaba.  Namichis marsaa jireenyaa kana dadhabee burjaaja'e.  Gaaf tokko yeroo rakkoon miiraa isaa olka'aa ta'etti "of ajjeesuufan jira" jedhee murteesse.

Akkamitti of ajjeesuu akka danda'u yommuu yaadu riqichi guddaan naannoo sana akka jiru yaadate.  Bakka riqichi sun jiru dhaqee of darbachuun of ajjeesuu deeme.  Riqicha olka’aa sodaachisaa sanaa qarqara dhaabatee of darbachuuf osoo jiruu, sagaleen tokko akka tasaa yaada isaa hate.  Sagalee daa'imaati. Yeroo Garagalee ilaalu daa'ima tokko arge.  Daa'imni kun baay'ee dhukkubsatee jira. Daa'ima kana eenyu akka achitti dhiise hin beekamu.  Namichi of ajjeesuuf jedhu kun mucaa kana yeroo sirriitti ilaalu, beela irraa kan ka’e daa'imnichi akka huuqqatee fi of dadhabee jiru arge, baay’ees gadde.  Innis garaa isaatti "Mee guyyaa tokko illee daa'ima hiyyeessa kana hangan du'utti haa nyaachisu" jedhee yaade.  Kanaaf, beellama of ajjeesuu isaa yeroo biraatti dabarse.

Daa'ima kana harkatti qabatee ol kaasee, qaama isaa dhiqee, akka gaariitti nyaachisee, bishaan obaase, achiis gara karoora of ajjeesuutti deebi'uu itti fufe.  Garuu karaa irra osoo deemuu "haala daa'ima kanaa irraa ija koo baasuu hin danda'u" jedhe.  Innis "Erga ani du'ee booda eenyutu daa'ima kana nyaachisa?"  Guyyaa tokko qofa keessatti fuullisaa ni fayye.  Kana erga yaadee booda daa'ima dhiisee deebi'ee nyaachisuuf bakka inni dhufeetti deebi'e.  Guyyaa biraa itti dabale.  Guyyaa biraas deebisee isa nyaachise.  Kana jechaa guyyoota muraasaaf erga nyaachisee booda mucaa sana yommuu argu lubbuun isaa deebite.  Amma sooressi kun yeroo deebi'ee of ajjeesuu yaaduu eegalu egeree mucaa kanaa ol ilaaluu eegala.  Gurbaan kun guddatee sadarkaa gaarii irra akka gahu arguuf hawwuu jalqabe.  Jiraachuuf fedhii guddaa kan qabu.  Hiika ittiin jiraatu argateera.  Sana booda lammata waa'ee of ajjeesuu yaaduu hin dhiise.

- Namni tokko kan kisaaru yeroo daldalli tokko kufe osoo hin taane, yeroo mul'ata isaa dhabe...

- Namni tokko kophummaa kan itti dhagahamu yeroo kophaa isaa osoo hin taane, yeroo mul'ata dhabe...

- Namni tokko namoota biroo irraa waan xiqqaa ta'eef osoo hin taane, yeroo mul'ata isaa dhabe gadi bu'uun itti dhaga'ama...

- Namni yeroo daandii dhabe osoo hin taane, yeroo mul'ata dhabe kan burjaaja'u...

- Namni gaaffii deebii hin qabneen guutamu gaafa deebii dhabe osoo hin taane, yeroo mul'ata dhabe...

- Namoonni hojii dhaban yeroo hojii dhaban osoo hin taane, yeroo mul'ata dhaban...

Burjaajiin amma keessa jirtan, muddama fi rakkoowwan biroo furmaata hin arganne fakkaatan mul'ata keessan beektanii gara fuulduraatti tarkaanfachuu yoo jalqabdan hamma isin miidhuu hin dandeenyetti furmaata argachuu ykn hir'achuu akka danda'an hin dagatinaa.

Jiraachuuf fedhii guddaa akka qabaattutti hiika ittiin jiraattu argadhu.
@harargetub
@harargetub
     



tgoop.com/harargetub/1754
Create:
Last Update:

#Reposted

#Mul'ata koo jiraachuuf

"Onnee namaa keessa duwwaan mul'ati qofti guutuu danda'u jira."

Magaalaa tokko keessa sooressi maatii isaa irraa qabeenya dhaale tokko akka ture himama.  Namichi kun qarshii gahaa yeroo barbaadetti hamma barbaade baasuu danda'u qaba ture.  Mana bareedaa, konkolaataa bareedaa fi wantoota jireenya nama tokko barbaachisu guutuu qaba ture.  Jireenya mijataa kana keessa waggoota hedduu jiraate.  Haa ta’u malee jireenyi marsaa jireenyaa irra deddeebi’uu ta’eera.  Nyaata, dhugaatii, hiriyyoota isaa waliin taphata, gara manaatti deebi'ee, rafee, ganama deebi'ee ka'a.  Guyyaa itti aanutti akkasuma irra deebi'ee godha.  Hiriyyoota hedduu qaba.  Namichis marsaa jireenyaa kana dadhabee burjaaja'e.  Gaaf tokko yeroo rakkoon miiraa isaa olka'aa ta'etti "of ajjeesuufan jira" jedhee murteesse.

Akkamitti of ajjeesuu akka danda'u yommuu yaadu riqichi guddaan naannoo sana akka jiru yaadate.  Bakka riqichi sun jiru dhaqee of darbachuun of ajjeesuu deeme.  Riqicha olka’aa sodaachisaa sanaa qarqara dhaabatee of darbachuuf osoo jiruu, sagaleen tokko akka tasaa yaada isaa hate.  Sagalee daa'imaati. Yeroo Garagalee ilaalu daa'ima tokko arge.  Daa'imni kun baay'ee dhukkubsatee jira. Daa'ima kana eenyu akka achitti dhiise hin beekamu.  Namichi of ajjeesuuf jedhu kun mucaa kana yeroo sirriitti ilaalu, beela irraa kan ka’e daa'imnichi akka huuqqatee fi of dadhabee jiru arge, baay’ees gadde.  Innis garaa isaatti "Mee guyyaa tokko illee daa'ima hiyyeessa kana hangan du'utti haa nyaachisu" jedhee yaade.  Kanaaf, beellama of ajjeesuu isaa yeroo biraatti dabarse.

Daa'ima kana harkatti qabatee ol kaasee, qaama isaa dhiqee, akka gaariitti nyaachisee, bishaan obaase, achiis gara karoora of ajjeesuutti deebi'uu itti fufe.  Garuu karaa irra osoo deemuu "haala daa'ima kanaa irraa ija koo baasuu hin danda'u" jedhe.  Innis "Erga ani du'ee booda eenyutu daa'ima kana nyaachisa?"  Guyyaa tokko qofa keessatti fuullisaa ni fayye.  Kana erga yaadee booda daa'ima dhiisee deebi'ee nyaachisuuf bakka inni dhufeetti deebi'e.  Guyyaa biraa itti dabale.  Guyyaa biraas deebisee isa nyaachise.  Kana jechaa guyyoota muraasaaf erga nyaachisee booda mucaa sana yommuu argu lubbuun isaa deebite.  Amma sooressi kun yeroo deebi'ee of ajjeesuu yaaduu eegalu egeree mucaa kanaa ol ilaaluu eegala.  Gurbaan kun guddatee sadarkaa gaarii irra akka gahu arguuf hawwuu jalqabe.  Jiraachuuf fedhii guddaa kan qabu.  Hiika ittiin jiraatu argateera.  Sana booda lammata waa'ee of ajjeesuu yaaduu hin dhiise.

- Namni tokko kan kisaaru yeroo daldalli tokko kufe osoo hin taane, yeroo mul'ata isaa dhabe...

- Namni tokko kophummaa kan itti dhagahamu yeroo kophaa isaa osoo hin taane, yeroo mul'ata dhabe...

- Namni tokko namoota biroo irraa waan xiqqaa ta'eef osoo hin taane, yeroo mul'ata isaa dhabe gadi bu'uun itti dhaga'ama...

- Namni yeroo daandii dhabe osoo hin taane, yeroo mul'ata dhabe kan burjaaja'u...

- Namni gaaffii deebii hin qabneen guutamu gaafa deebii dhabe osoo hin taane, yeroo mul'ata dhabe...

- Namoonni hojii dhaban yeroo hojii dhaban osoo hin taane, yeroo mul'ata dhaban...

Burjaajiin amma keessa jirtan, muddama fi rakkoowwan biroo furmaata hin arganne fakkaatan mul'ata keessan beektanii gara fuulduraatti tarkaanfachuu yoo jalqabdan hamma isin miidhuu hin dandeenyetti furmaata argachuu ykn hir'achuu akka danda'an hin dagatinaa.

Jiraachuuf fedhii guddaa akka qabaattutti hiika ittiin jiraattu argadhu.
@harargetub
@harargetub
     

BY 🔊HARARGEE MEDIA


Share with your friend now:
tgoop.com/harargetub/1754

View MORE
Open in Telegram


Telegram News

Date: |

The visual aspect of channels is very critical. In fact, design is the first thing that a potential subscriber pays attention to, even though unconsciously. A few years ago, you had to use a special bot to run a poll on Telegram. Now you can easily do that yourself in two clicks. Hit the Menu icon and select “Create Poll.” Write your question and add up to 10 options. Running polls is a powerful strategy for getting feedback from your audience. If you’re considering the possibility of modifying your channel in any way, be sure to ask your subscribers’ opinions first. When choosing the right name for your Telegram channel, use the language of your target audience. The name must sum up the essence of your channel in 1-3 words. If you’re planning to expand your Telegram audience, it makes sense to incorporate keywords into your name. Unlimited number of subscribers per channel 5Telegram Channel avatar size/dimensions
from us


Telegram 🔊HARARGEE MEDIA
FROM American